Ystävät pankaa tämä juttu eteenpäin…
IL 13.1.2021 Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri (WMO)
Ilmasto voidaan pelastaa, vaikka söisimme lihaa ja ajaisimme autoilla
Osalla väestöstä termin ilmastonmuutos kuuleminen sytyttää kuitenkin punaisen lampun. Tässä on osansa tahoilla, jotka ovat ilmaston pelastamisen nimissä alkaneet heitellä elämäämme ja hyvinvointiamme kurjistavia ehdotuksia julkisuuteen.
Lihavero, metsien hyötykäytön lopettaminen, lentomatkojen tuomittavuus, muovin käytön kieltäminen, autoilijoiden syyllistäminen ja jopa lasten hankinnan kyseenalaistaminen ovat kaikuneet korvissamme. Näitä kaikkia on markkinoitu jopa tärkeimpinä ilmasto-ongelman ratkaisuina. Pääosin virheellisesti.
Hyvä uutinen on, että pystymme selättämään ilmasto-ongelman varsin pienillä muutoksilla arkiseen elämäämme. Wuhanin Kauhu on vaikuttanut koko ihmiskunnan arkeen ankeuttavasti, mitä ilmastonmuutoksen torjunta ei tee. Sähköä voidaan tuottaa tuulella, auringolla, vedellä ja uraanilla kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen sijaan ilman että sitä huomaamme. Sähköä säästävät ratkaisut huomaamme kukkarossamme, kuten lämpöpumppujen käytön tai talojen energiatehokkuuden.
Insinöörejä syyllistetään koko ongelman aiheuttajiksi. Tuomio on ennenaikainen, sillä sama osaajajoukko on tuonut ja tulee tuomaan tärkeitä ratkaisuja arkeemme. Näitä ovat muun muassa uudet ilmastoystävälliset polttoaineet, edelleen kehittymässä olevat sähköautot ja teollisuuden ratkaisut. Voimme jatkossa ajaa entistä ilmastoystävällisemmillä kulkuneuvoilla. Itse olen hurahtanut työmatkapyöräilyyn ylämäkien sähköavustuksella.
Voimme myös muuttaa ruokavaliotamme terveellisemmäksi ja ilmastolle myönteisemmäksi ja samalla järkevöittää maankäyttöä, missä valtaosa maailman peltoalasta tuottaa rehua karjalle. Silti fossiilisista polttoaineista luopuminen on se avainasia.
Ovatko ahdistuneet ääriliikkeet oikeassa? Vuosi 2020 jää historiaan rohkaisevien pelinavausten vuotena. EU, Kiina, Japani, Etelä-Korea, Etelä-Afrikka ja USA:n uusi hallinto ovat julkistaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita vastaten jo kahdesta kolmasosasta maailman päästöjä. Kasvava joukko keskeisiä yrityksiä ja finanssialaa on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Sähköauto Teslan kehittäjä Elon Muskista on tullut maailman rikkain mies. Uusiutuva diesel on Nesteen kannattavinta liiketoimintaa.
Eli henkinen ilmastonmuutos on lupaavasti alullaan; starttipistooli on pamahtanut. Itse toimet lähivuosina ja -vuosikymmeninä ratkaisevat, miten kilpajuoksu etenee. Maaliviiva ei ole vielä näkyvissä, mutta liike oikeaan suuntaan on selvästi aiempaa reippaampaa.
Petteri Taalas on Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri.
Ajankohtaista
TS 7.10.20 Päästövähennykset käyvät kukkarolle. Liikenne saastuttaa 1/5, josta puolet aiheutuu hlöautoista. Asuminenmyös n. 1/5. Vuosina 2005-2030 hallitus lupasi 50 %:n pudotuksen kotimaisen liikenteen kasvihuonepäästöihin. Biopolttoaineista ja sähköistämisestä 37 % alennusta. Loppu 13 % foss.poltt.hinnankorotuksista ja tieliikenteen päästökaupasta.
Syy on EU Komission, joka luvannut 1990-2030 55 % alennuksen kasvihuonepäästöihin.
Toistaiseksi vain 7 maata on sanonut tukevansa 55 % tavoitetta. Suomi on tietysti ensimmäisenä.
Suomen ilmastoteot merkityksettömiä: mielipidetutkimuksessa 28 eri mieltä ja 28 joks.eri mieltä, samaa mieltä 43 %.
TS 16.9.20 Jalostamo ja sellutehdas kaatuivat pykäliin, joita koko EU ei noudata. Hannu Miettunen toteaa, että EU-tuomioistuimen linjaukset tiukentuneet. Suomi noudattaa tarkasti. Osa maita suurpiirteisimmin. Implementaatiovaje eli soveltamisvaje on kyseessä. Tällä on kilpailuvaikutuksia, jos osa maista noudattaa saastemääräyksiä toiset taas lipsuvat.
Vihreä politiikka panee savupiipputeollisuuden sulkemaan tehtaita.
Neste teki ratkaisunsa markkinatalouden ehdoilla. Vaasan hao antoi jalostamon ymp.lupa 2019 syyskuussa. Se n mukaan Nesteelle tulee investointipakko uuteen teknologiaan vuonna 2022, jolloin uusi huoltoseisokki. Kyse on typpidioksidin olennaisesta vähentämisestä.
Pärjääkö suomi yhden jalostamon varassa, huoltovarmuus. Belg.saksalainen uusi toimitusjohtaja ei suosinut Naantalia.
Valtiolla on strateginen omistus kuten Finnair ja Fortum. Suomen luonnonsuojeluliiton valitusasia, bat-rajat käyttöön 2014
Kuopion sellutehdas jäi rakentamatta–jalostamo suljetaan. Onko tämä tuleva vihreä trendi?
Terveyttä ja koulutusta on vaikea luvata ilman taloudellisia resursseja–verotuloja-investointeja-työtä.
Yleistä
Kaikille luulisi olevan selvää, että maailman ilmasto-olot ovat aina vaihdelleet. Ilmaston lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä on lukemattoman monia, emmekä niitä kaikkia ole vielä oivaltaneetkaan. Keskeisiä tekijöitä ovat mm. auringon aktiivisuuden vaihtelut, tulivuorien purkaukset ja El Niño-merivirtaukset.
Kun puhutaan kasvihuonepäästöistä, on huomattava, että hiilidioksidipäästö eli hiili on osa niistä. Hiilineutraalisuus tarkoittaa, ettei toiminta vaikuta ilmaston lämpenemiseen. On selvää, että ilmasto on muuttunut. Epäselvää on kuitenkin se, johtuuko sen muutos pelkästään ihmisten toiminnasta vai osin muustakin. Voidaanko ilmastonmuutosta pysäyttää. Se vaikuttaa mahdottomalta lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä juoksulla se on mahdollista ainakin hidastaa.
Jäätiköiden sulaminen on todellisuutta monin paikoin ja Kiinan ja Intian ihmisillä on loppumassa puhtaan vesi. Etelä-Manner kutistuu. Siperiassa ikiroudan sulaminen vapauttaa metaania ja hiilidioksidia. Aiemmin puhuttiin saastumisesta, joka teollisen toiminnan myötä on todellinen ongelma suurkaupungeissa. Osin se liikakansoituksesta ja liikakulutuksesta. Saastuminen pilaa meret ellein suojelua oteta todesta. Suuret metsäpalot johtuvat kuivuudesta ja liiallisesta metsien hakkuista. Aavikoituminen ja eroosio ovat ongelma monin paikoin Afrikassa ym.
ProfessoriEsa VakkilainenLappeenrannan teknillisestä yliopistosta kummeksuu Suomessa käytävää ilmastokeskustelua ja peräänkuuluttaa keskusteluun lisää realismia. Vakkilaisen mukaan Suomi tarvitsisi nykyisen neljän reaktorin lisäksi 4-5 viisi uutta ydinreaktoria nollatakseen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt. Hän teki laskelmanTekniikka&Talous -lehden pyynnöstä. Vakkilainen ihmettelee sitä, että joissain kommenteissa on vaadittu, että Suomen pitäisi sitoutua vähentämään hiilidioksidipäästöjään jopa 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Sitä on vaatinut mm. Suomen ilmastopaneeli.
Vuonna 2015 Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 44 megatonnia. Siitä noin puolet sitoutui Suomen hiilinieluun eli metsiin. Korkeimmillaan Suomen CO2-päästöt olivat Vakkilaisen mukaan noin 60 megatonnia.Olemme tehneet paljon, ja kun katsomme kansainvälisiä vertailuja siitä, kuka on hyvä, niin Suomi on jossain sijoilla 4-6. Hänen mukaansa maailmassa on vain 30 maata, jotka ylipäätään ovat tehneet jotain ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Euroopassakin on paljon sellaisia maita, jotka eivät tee juuri mitään. Meillähän on esimerkiksi tuossa naapurissa Eesti (Viro), joka vaan reippaasti vuosi vuodelta nostelee päästöjään, Vakkilainen valaisee.
Hän myös muistuttaa, että Suomen merkitys maailman CO2-päästöjen lähteenä on erittäin pieni.Fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat maailman CO2-päästöt ovat noin 32 gigatonnia. Suomen osuus siitä on 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa.Lähde: IL 9.10.2018
Katson, että Suomen tulee jatkaa hiilineutraalisuuteen tähtääviä toimia maltillisesti. Talouden sakkaaminen on suuri riski, jos etenemme liian nopeasti. Metsien nykyistä käyttöä on jatkettava vuotuista kasvua vastaava määrä. Metsäteollisuuden vientitulot ovat 13 mrd euroa. Se työllistää 42.000 henkilöä. Kiertotaloutta on lisätty huomattavasti. Sitä tulee kasvattaa vielä. Sähkön tuotannon rajallisuus hidastaa sähköajoneuvojen käyttöönottoa. Samoin niiden hankintahinta.
Metsähallituksen toimitusjohtaja Juha S. Niemelää ärsyttää hiilinielukeskustelun poliittinen tarkoitushakuisuus. Se näkyy esimerkiksi somessa. Keskustelu rajataan Suomen rajojen sisälle silloin, kun se palvelee omia tavoitteita. Kyse on kuitenkin glopaalista ilmiöstä. Jos Suomessa ei hakata, hakataan siellä, missä metsätalous ei ole niin vastuullista. TS. 13.2.2018
“Ilmastonmuutokseen liittyvä keskustelu on kärjistynyt huolestuttavan yksipuoliseksi. Toisin kuin muista kuumista puheenaiheista, metsistä ja susista, ilmastonmuutoksesta tuntuu olevan lupa esittää vain yksi mielipide.
Tämän sai omakohtaisesti kokea satakuntalaisille tämän lehden päätoimittajavuosinaan tutuksi tullut Ylen nykyinen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Hän osallistui lokakuun lopulla Metsäyhdistyksen seminaariin, jossa oli mukana myös Ilmastopaniikki-kirjan kirjoittaja Matti Virtanen.
Kirjassa esitetään kriittisiä näkemyksiä ilmastotutkimuksesta. Jokisen mukaan Ylekin voisi haastatella muutamaa kirjassa esiintyvää tiedemiestä.
Some-myrsky oli valmis. Jokisen sanomiset väännettiin twitterissä outoon muotoon. Jokisen sanottiin muun muassa edistävän “tieteenkieltävää roskaa”.
Arvostettuna ammattijournalistina Jokinen ilmaisi kuitenkin vain sen, että ilmastojournalisminkin pitäisi olla moniäänistä. Näin ei nyt ole.
Esimerkiksi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportteihin suhtaudutaan julkisuudessa ainoana oikeana totuutena. Kriittisiä äänenpainoja ja vaihtoehtoisia näkemyksiä ei kuulu.
Yksipuolisuuden ohella huolestuttavin piirre ilmastokeskustelussa on kiiluvasilmäinen ehdottomuus. Ilmastokiihko muistuttaa suvaitsemattomuudessaan jo uskonnollista lahkoa.
Luterilaista herätyskristillisyyttä edustavan teologisen Perusta-lehden päätoimittajan Santeri Marjokorven mukaan ilmastoliikkeestä löytyvät kaikki hengellisen väkivallan muodot. Näitä ovat maailmanlopulla pelottelu, syyllisyydellä kontrollointi, ihmisten elämäntavan ja valintojen sairaalloinen kyttääminen sekä keulakuva (Greta Thunberg), jota ei saa arvostella.
“Oikeamielisten” hallitsema ilmastokeskustelu vaikuttaa jo laillisten elinkeinojen harjoittamiseen. Satakunnan Kansa kertoi (SK 18.11.), kuinka vallalla oleva ilmastoahdistus on vaikuttanut nuorten maitotilallisten jokapäiväiseen elämään ja henkiseen hyvinvointiin. Metsätaloudessa hiilinielulla lyödään kuin leimauskirveellä konsanaan.
Vastuuttominta kaikessa on lasten ja nuorten pelottelu. Se seuraukset voivat olla todella pahoja.“
https://www.satakunnankansa.fi/a/d72bbc3c-a11e-487a-8100-29bd2d532dcc
1 Moos. 8:22 Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö.