24.7 EU liittovaltion suuntaan
Emmanuel Macron, Ranskan presidentti totesi, että kyseessä on historiallinen hetki Euroopalle: ”Tärkein asia, joka unionille on tapahtunut sitten yhteisen valuutan euron perustamisen.”
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä suhtautuu elvytyspakettiin kuitenkin kriittisesti samoista syistä, joista Macron sitä kiittää. Hänen mukaansa EU:n perussopimusta on tulkittu uudelleen ilman siitä käytävää poliittista keskustelua. Nyt otetaan paljon velkaa pitkäksi ajaksi, ja iso osa siitä on suoria tukia yksittäisille jäsenmaille. Muutos on suuri, sillä aiemmin velanotto on ollut mahdotonta EU:n perussopimuksen näkökulmasta, hän sanoo. TS 23.7.2020
EU:n rahoituskehyksen koko vuosille 2021-2027 on 1074 mrd euroa. Tästä Suomi saa 11,1 mrd ja maksaa 16,7 mrd euroa.
EU:n elvytysrahasto on 750 mrd euroa, josta lainoja 360 mrd ja avustuksia 390 mrd euroa. Suomi saa n. 3,2 mrd ja maksaa 6,6 mrd euroa.
Suomi sai lisäksi 400 milj. euroa maaseudulle ja 100 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomelle.
Erittäin merkittävä muutos on tapahtumassa EU:n osalta, mikäli poliittisten päättäjien maanantaina tekemä sopimus vahvistuu kansallisissa elimissä ja EU:n parlamentissa. Tässä rikottiin ensi kertaa ns. no bail out periaatetta, jonka mukaan jokainen maa vastaa omista menoistaan. Ollaan nyt siis siirtymässä aiempaa enemmän tulonsiirtounioniin. Toinen merkittävä seikka on komission aseman selvä vahvistuminen. Uudet jättilainat tulevat komission kontolle. Jäsenvaltiot lyhentävät niitä sitten jäsenmaksujen muodossa.
Alla olevassa kuvassa on suuren riemun tunnetta ilmassa kun EU-komission puheenjohtaja Ursula van der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tervehtivät toisiaan.
Suuri puhallus onnistui sittenkin. Italia tulee saamaan 81 mrd euroa lahjaa ja 127 mrd euroa lainaa. Mafia iloitsee sekin, koska 10 % Italian taloudesta pyörii sen hoitamana. Kreikka tulee saamaan n. 72 mrd euroa. Ranskan Macron totesi, että ”mielestäni me voimme oikeutetusti iloita.”
Merkel pelasti Saksan pankit ja vastaavasti Macron Ranskan pankit.
Suomi ei kyennyt olemaan neljän kriittisen maan puolella, vaan seikkaili mamma Merkelin vanavedessä. Vastikkeetonta rahaa jaetaan sitten niille jäsenmaille, jotka ovat komission mukaan eniten sen tarpeessa. Tuleeko tästä sitten pysyvä mekanismi, jossa EU vaatii lisää panostusta moraalikatoa poteville Etelä- ja Keski-Euroopan maille.
Euroopan Unionin elpymisrahastosta 6.7.2020
Ajankohtainen aihe on EU:n elvytysrahasto, josta on esitetty kahdenlaista mielipidettä.
Varovaisemmat pitävät yhteisvastuullista elvytysrahastoa ongelmallisena siinä mielessä, että rahasto saattaa rapauttaa velanhoitomoraalia ja budjettikuria varsinkin Etelä-Euroopan maissa. Italian, Espanjan, Kreikan ja Portugalin sekä Ranskan taloudet ja velat ovat yleisessä tiedossa. Maissa on korruptiota ja heikko työllisyysaste. Maat ovat turismista riippuvaisia, kuten toki monet muutkin maat.
Harmaa talous ja tehottomuus
Etelä-Euroopan maita riivaa harmaa talous. Sen arvioidaan olevan yhteensä 800 mrd euroa. Erityisesti Italia on tässä suhteessa heikko maa. On sanottu Italian mafian olevan maan suurin yritys. Etelän maiden tietokannat ja veronkanto ovat nekin kehittymättömiä, mikä lisää harmaan talouden määrää ja korruptiota. Lisäksi Etelä-Euroopan maiden arvonlisäverotus poikkeaa Pohjoisen maista siinä suhteessa, että elintarvikkeiden arvonlisäverotus on huomattavan lievää.
On arvioitu, että Etelän maiden tukeminen on varallisuuden ja tulonsiirto varakkailta köyhille. Todellisuudessa köyhyys on aluellista ja osin itse aiheutettua. Sen tähden monet asiantuntijat suhtautuvat pidättyvästi ns. tukipaketteihin, joita nyt markkinoidaan koronan varjolla. Epäilemättä korona on kurittanut kaikkia maita ja myös Etelän maita. Tosin niiden velkaantuminen ja heikko talous ovat olleet todellisuutta jo aiemmin.
Keltaliivit osoittivat Ranskassa, ettei Euroopassa saada aikaan rakenteellisia uudistuksia, joita välttämättä tarvittaisiin. Suomessakin kestävyysvaje tiedetään, mutta ay-liike näyttää rakentavan poteroita kaiken muutoksen vastustamiseksi. Jotta velkalinjassa olisi järkeä, tulisi yhteiskunnan kaikkien osapuolien sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin. Se olisi todellista yhteisvastuuta. Valitettavasti ajassamme vaikuttaa itsekkyys ja oman edun tavoittelu johtotähtenä.
Vertailua
Kauppaneuvos Paavo Jauhiainen totesi 4.7.2020 TS:ssä mm. seuraavaa:
Hän vertaili julkisten talouksien tulosta. Kreikan tulos -20,8 %, Italia -11,0 %. Vastaavana aikana Suomen tulos +0,5 %. Veroaste Kreikassa on ollut 38,3 %, Italiassa 46,5 %, kun se Suomessa on ollut 52,9 %. Pohjoismaissa julkisen talouden tulot bruttokansantuotteesta ovat olleet keskimäärin 53,4 % vuosina 1995- 2019. Vastaavasti Etelä-Euroopan maissa luku on 41,8 %. Jauhiainen toteaa, että näin laskien jälkimmäisiltä on jäänyt verottamatta 300 mrd euroa. Hän mainitsee lisäksi italialaisten nettovarallisuuden olevan keskimäärin 50.000 euroa suurempi kuin suomalaisen. Yhteenlaskien italialaisten varallisuus on 2.200 mrd euroa suurempi kuin suomalaisten. Jauhiainen kirjoittaakin kipakasti, että on järjetöntä maksaa avustuksia Välimeren maille. He saavat taloutensa korjatuksia verotusta nostamalla.
On puhuttu siitä, että Suomen viennin kannalta olisi tärkeää tukea Etelä-Euroopan maita. Suomen vienti oli vuonna 2019 yhteensä noin 65 mrd euroa, josta n. 60 % EU-maihin vienti päämaittain:
Saksa 9,4 mrd, Ruotsi 6,7 mrd, Alankomaat 3,9 mrd, Italia 2,3 mrd, Belgia 2,1 mrd, Ranska 1,9 mrd, Espanja n. 1 mrd ja Kreikka n. 100 milj. Onko niin, että elpymisrahastolla ei olennaisesti vaikutettaisi Suomen vientiin Etelän maihin tai esimerkiksi Puolaan. Ongelmallista komission ehdotuksessa uudenlainen rahanjakomalli, josta on muodostumassa uusi normaali. Kerran kun on avattu tämä tie, paluuta ei enää ole.
Kritiikkiä
Yhteisvastuuseen ovat suhtautuneet kriittisesti Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Saksa on kääntämässä takkiaan, joten sen taloudella täytyy mennä todella huonosti. Viimeisimmän tiedon mukaan saksalaisilla pankeilla on paljon saatavia etelän mailta, joten Saksan valtio pelkää joutuvansa maksamaan pankeilleen tukea. Lisäksi Saksan teollisuus haluaa tukea markkinoita- mieluummin muiden maiden avustuksella.
Suomessa Tasavallan Presidentti ja OP:n pääjohtaja Ritakallio ovat esittäneet, ettei yhteisvastuuseen pitäisi mennä. He ajattelevat sen johtavan jatkuvaan avoimeen piikkiin. Teija Tiilikainen totesi eurobondeista, että jos niihin mennään, ollaan sillä tiellä. Hän tarkoitti yhteisvastuun jatkuvan sitten jatkossakin.
Pahin seuraus yhteisvastuullisesta elvytysrahastosta on se, että kun piikki on kerran auki, tukianomuksiin ja -rahastoihin saa Suomi jatkossakin osallistua. Lisäksi komissio aikoo koronan varjolla muuttaa EU:n liittovaltioksi. Takana ovat vapaamuurarit ja itse sielunvihollinen, joka valmistelee pienelle sarvelle johtajuutta. Ystävä nyt on aika rukoilla, ettei mene mukaan tällaiseen liittovaltioon.
Saksa
Elpymisrahastosta on keskusteltu Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Saksa on aloittanut puheenjohtajakautensa 1.7.2020, joten asia tullee esille. Tosin kysymys on myös oikeudellisista seikoista. Maiden perustuslait ja EU:n omat perussopimukset saattavat rajoittaa rahastoa. Esillä on ollut velanoton kieltävän artikla 310.
Johtopäätös
Kysymys on vaarallisesta ennakkotapauksesta. No bail out-sääntöä pyritään nyt murtamaan. No bail out-periaatetta, jonka mukaan toinen jäsenmaa ei saa maksaa toisen laskuja. Kerran tuettu, aina tuettava. Komissio pyrkii saamaan lisää valtaa ja sitomaan jäsenmaan voimallisemmin Unioniin.
Suomessa tukirahastoa myydään Suomen viennin pelastamisella. En pidä väitettä em. tilastojen valossa uskottavalta. Tässä on pelkkä tekosyy. Onko todellinen syy Saksan pankkien pelastaminen. Politiikot saisivat olla rehellisempiä.
Suomi joutuu ottamaan lainaa jo nyt oman taloutensa pelastamiseen. Kaikki sen päälle tulevat velvoitteet ovat rahoitettava velalla. Vaikka velka on halpaa nyt, merkitsee velkaantuminen itsemääräämisoikeuden siirtymisestä ylikansallisille voimille ja velkojille. Se merkitsee valtion ja kansallisomaisuuden myyntejä edelleen jatkossa. Ekonomisti Tuomas Malinen laskenut Etelä-Euroopan velkojen yhteisvastuullisen jakamisen merkitsevän Suomelle lopulta peräti 60-80 mrd:n euron osuutta. Suomi putoaa Italia+ plus luottoluokitukseen. Jari Sarasvuo haastatteli Tuomas Malista Kassandran huuto-ohjelmassa keväällä 2020.
Voi hyvällä syyllä kysyä, onko tässä mitään järkeä. Suomi itse velkaantuu kovaa vauhtia.
Lisää EU:n historiaa. Sivustossa ei ole seurattu viime vuosien muutoksia.